Muistoja Pariisista

Viime heinäkuussa kävin neljän päivän pikavisiitillä Pariisissa. Matkan oli tarkoitus olla vähän toisenlainen millaiseksi se lopulta muotoutui, mutta tarkoitusensa lienee kaikella. Pääasiallisin matkan tarkoitus oli toki Maailmanvoittaja 2011 -koiranäyttely, johon osallistuin koirani kanssa ja menestyimmekin ihan mukavasti. Itse lensin Pariisiin torstaina, lopun seurueen tullessa perässä perjantaina, osa autolla ja osa lentäen. Lento ei kestänyt muutamaa tuntia kauempaa ja koiran kanssa lentäminen oli helppoa, etenkin kun koira on rauhallinen ja tyytyväinen, kokenut matkustaja. Koirani oli siis mukanani matkustamossa josta saimme paikan ihan viimeisiltä riveiltä, meidän onneksemme kone ei ollut täynnä ja myös alkuperäisen matkaseurani peruttua lähtönsä, oli meillä yllin kyllin tilaa jakaa kaksi penkkiä! Aika luksusta turistiluokassa ;)

Ensimmäisen yön vietin lentokentän läheisyydessä hotellissa, joka oli no, hyvin ranskalainen kokemus. Perjantai-aamun check outin jälkeen jätin laukut hotelliin säilöön ja suuntasin kuluttamaan aikaani Pariisin keskustaan, sillä loppu seurueestamme saapui Pariisiin vasta illalla, jolloin pääsisimme lopulliseen majoitukseemme.

Ranskassahan mikään ei mene niinkuin Strömsössä ja yksinkertaistenkin asioiden hoitamisesta voi joskus saada aikaan aikamoisen farssin. Ranskalaiset ovat kovin ylpeitä omasta kielestään ja kulttuuristaan, eivätkä ole aina halukkaita keskustelemaan englanniksi, vaikka hyvin kieltä ymmärtävät ja osaavatkin. Toki muutamalla kohteliaalla ranskankielisellä lausahduksella saa jo paljon anteeksi ja jos ei muuta niin ainakin yrityspisteitä.

Pariisi on kaunis kaupunki, jonka läpikäymiseen tulisi varata kunnolla aikaa. Missään neljän päivän pikavisiitissä ei kaupunkia pääse kokemaan niinkuin se pitäisi kokea, mutta parempi sekin kuin ei mitään, ja suurimmat nähtävyydet toki ehtii koluamaan läpi siinäkin ajassa. Paikalliseen elämänmenoon ei kylläkään pääse käsiksi tuossa ajassa. Sitä voi kuitenkin yrittää kompensoida menemällä pikkukujien idyllisiin kahviloihin ja ravintoloihin nauttimaan hyvästä ruoasta ja viinistä, asioista jotka ranskalaiset osaavat!

Myös kahvi oli Pariisissa täydellisen hyvää jokaisessa paikassa missä sitä sain. Suomessahan kahvi on ihan luvattoman pahaa, vaikka juomme muihin maihin verrattuna todella paljon kahvia, tämä onkin hieman outoa. Tietenkin tuoreet patongit, croissantit ja muut herkut olivat aivan täydellisen herkullisia ja suosittelen jokaista Pariisiin matkustavaa unohtamaan kaikki dietit ja kalorit ja nauttimaan herkullisista makuelämyksistä!






Perjantaina kiertäessäni kaupunkia, koirani kainalossa, oli onneksemme sää oikein mukava auringonpaisteineen. Ensimmäiseksi suuntasimme Operan alueelle, josta löytyy mm. henkeä salpaavalla valikoimalla varustettuja ostoskeskuksia, suosittelen lämpimästi jokaiselle shoppailijalle ;) Operan ruuhkasta ja vilinästä köpöttelimme kohti Louvrea. Louvressa oli ihmisiä paljon, mutta silti tilaa olla ja ihmetellä, istuskella suihkulähteiden reunoilla ja nauttia auringosta ja kauniista historiallisesta ympäristöstä. Louvreen en tietenkään koiran kanssa mennyt sisälle, mutta vietimme kyllä hyvän tovin Louvren ympäristössä.

 Louvren välittömässä läheisyydessä on ihana puisto, Pariisilaisten olohuone Jardin des Tuileries, jossa loikoilimme ja varmasti useamman tunnin. Puisto on valtava, siisti, kaunis ja hyvin hoidettu, jossa näkyi paitsi paljon turisteja niin myös paljon paikallisia. Itse ostin lounaani puistossa olevasta patonkikioskista, joka näytti muuten olevan hyvin suosittu, eikä suotta. Siispä nurmikolle nauttimaan lounasta, Eiffelin näkyessä puiston takaa ja turisteja viihdyttävien muusikkojen soittaessa milloin mitäkin hittejä. Ei paha! Jardin des Tuileriesista lähtiessä sai kokea tämän kaupungin heikkouden, taksin saamisen. Taksit eivät todella suostu välttämättä ajamaan sinne mihin asiakas haluaa, tai ottamaan sinua kyytiin jos heitä ei vain huvita. Tämän huomattuani päätin suosista köpötellä takaisin Operan alueelle, josta otin lentokenttäbussin takaisin hotellini läheisyyteen. Loppu hyvin kaikki hyvin, perjantai-iltana saatiin porukka kasaan yhteiseen majapaikkaan ja mukava illanvietto sai lopultakin alkaa.

 

Lauantaiaamu kului koiranäyttelyssä, mutta heti sieltä päästyämme suuntasimme ihmettelemään Notre Damen ympäristöä ja vieressä virtaavaa Seineä, nauttien jokilaivaravintoloiden tarjonnasta. Notre Dame sinällään ei ulkoisesti ollut mikään maailman kaunein kokemus, mutta ehkä seuraavalla Pariisin matkalla pääsen kokemaan sen myös sisältä käsin. Aamupäiväkävely rauhallisen Seinen rannalla päättyi siihen että päätimme suunnata kohti Champs-Élyseen ihmisvilinää ja nähtävyyksiä. Kävelimme, kävelimme ja kävelimme. Champs-Élysee on täynnä ihania ihmisiä, tyylikkäitä ja kiireisiä ranskalaisia, houkuttelevia luksuskauppoja, kalliita autoja ja vieläkerran tyylikkäitä ihmisiä. Mitä tältä kadulta ei löydy, sitä ei ihminen tarvitse. Ja totta tosiaan, paikalliset todella osaavat muodin aakkoset etu ja takaperin! Nautimme kahviloiden annista ja ihmispaljoudesta. Champs-Élysee on sykähdyttävä kokemus joka jokaisen Pariisissa vierailevan kannattaa kokea. Toki Arc de Triomphe, riemukaari, oli minulle nähtävyys joka oli pakko nähdä! Olihan se upea rakennelma, ylös riemukaareen emme jaksaneet jonottaa, mutta se olisi varmasti ollut sykähdyttävä kokemus kauniine näköaloineen.

Riemukaaren nähtyämme suuntasimme treffaamaan loppua seuruettamme Eiffeltornin juurelle. Rautarouva oli juuri niin näyttävä mitä ikinä voi kuvitellakkaan. Toki Pariisi Rautarouvasta käsin täytyi kokea ja pitkällisen jonottamisen jälkeen pääsimmekin hissiin kohti ylätasanteita (kyllä, emme todellakaan jaksaneet kävellä ylös asti huipulle 1665 askelmaa..) josta näkymät olivat kertakaikkisen henkeäsalpaavat. Ihmisiä oli paljon, mutta sopu sijaa antaa ja eiköhän 10 000kg painava torni kestänee helposti muutaman turistin ;) Eiffeltornista Pariisia ihailtaessa kului varmaan muutama tunti, jonka jälkeen nälkäisinä suuntasimme eräälle ihanalle pikkukadulle, josta löytyi tasokas paikallinen ravintola ja ihan sattuman kaupalla saimme seurueellemme pöydän. Ja voi miten hyvää se ruoka olikaan! Mainion illan, hyvän seuran, ruoan ja viinin jälkeen suuntasimme takaisin sateiseen Pariisiin, ja muutaman tunnin yöllisen taksiseikkailun jälkeen taksikuskikin löysi majapaikkamme. Aamupäivällä koitti paluulento takaisin Suomeen, joten Pariisin katujen väsyttämät jalat todella kaipasivat lepoa.

Pariisi oli siis kaiketi oikein kaunis ja käymisen arvoinen kaupunki. Siitä ei todella tälläisellä pikavisiitillä saanut sellaista kokemusta ja kokonaisvaltaista kuvaa kuin olisi toivonut, mutta juuri tästä syystä aijon kyllä matkustaa Pariisiin toisenkin kerran, ja varmasti myös kolmannen.. Nähtävyyksiä kaupungissa on sadoittain ja kaikkien lemppareiden läpikäymiseksi kannattaakin varata aikaa ja tehdä hyvä matkasuunnitelma. Omat fiilikset reissussa eivät olleet ihan parhaimmat, mutta matka sinällään oli ihan hyvä kokemus. Ranskalaiseen mentaliteettiin kannattaa varautua ja sen hyväksymällä ja matkassa pärjää oikein hyvin, mitään Saksalaista jämptiyttä tässä maassa ei kannata odottaa. Suosittelen Pariisia kaikille, itselleni jäi sattuneista syistä vähän viha-rakkaussuhde kyseiseen kaupunkiin, mutta kun ajoitus ja elämäntilanne on toinen, matkustan sinne aivan varmasti uudelleen.

Paris je t'aime.