![]() | |||||
neule: Gant, leggarit: GT, saappaat: Geox Mendi Stivali, takki: Vero Moda, huivi: Burberry ja laukku: LV |
Eilen käytiin ystäväni kanssa sunnuntaibrunssilla Hullussa Porossa ja kokemus oli noin yleisesti ottaen varsin hyvä. Menimme paikalle ajoissa, melkein heti kahdeltatoista paikan auettua ja saimmekin parhaimmat herkut heti kättelyssä. Heti paikalle saapuessamme huomasimme molemmat, herkuttelijoina, että jälkkäripöydällä komeili ihanan näköistä New York Cheesecake -tyyppistä juustokakkua ja odotimme kovasti saavamme maistaa herkhkua... kunnes pitkähköksi venyneen muun syömisen jälkeen astelimme jälkiruokapöytää kohti... eikä sitä kakkua enää ollut!! Mikä pettymys! Tilalla oli kyllä ihan hyvän näköistä pähkinäistä juustokakkua, mutta pähkinäallergisena en sitä tietenkään voinut syödä. Jäi siis hieman tylsä fiilis koko brunssista, mutta eihän sille mitään voi, ensi kerralla oppii olemaan nopeampi ;) Kokonaisuudessaan (ilman tätä kakkuharmitusta) brunssi oli oikein mainio ja suosittelen lämpimästi, valikoima oli todella hyvä ja fresh! Sunnuntai pitäisikin aina aloittaa brunssin ja skumppalasin äärellä! Hintaa huville tuli muistaakseni n.20euroa, ja ainakin me olimme kovin tyytyväisiä hinta-laatu -suhteeseen. Sen verran huonoa onnea oli eilen matkassa, että jo kotoa lähdettyäni huomasin oven kiinni painettuani, että kotiavaimet jäivät tietysti sisälle. Joten brunssin ja pienen kaupunkikierroksen jälkeen ohjelmassa oli n. 40min ja 45euron odotus että pääsen takaisin sisälle.. no, mitä tästä opimme! :)
Ihanaista maanantaita ja alkavaa viikkoa kaikille! Seuraavaksi siirryn sohvalle tsekkaamaan illan telkkaritarjonnan ja latailemaan akkuja huomista varten. Tämä onkin viimeinen viikko nykyisessä työyksikössäni ja edessä on vielä haikeita hyvästejä, mutta myös jännittävää odotusta tulevasta. Josta tulikin mieleeni, että enää 35 päivää Barbadoksen lomaan!! :)
Viime päivinä on muuten ahkerasti soinut Juha Tapion Kotimatkalla -biisi Spotifyssa, flashbackeja vuoden takaa, niin kaunis kappale <3
"Jos sä menet pois, menis ystävänikin vähitellen kaikki ne
oisin seurassa pilkallinen, kun en kestäis niiden onnea
Kotimatkalla katsoin niitä ohikulkevia
missä se päätetään kuka saa sen pienen palan onnea
Kotimatkalla se iski äkkiä mun lävitse
Oonko mä kertonut koskaan kuinka tärkeä oot minulle"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti